Tallinnan satamaan uusi terminaali Viking Linelle ja Eckerölinelle

 

Tallinnan matkustajasatamassa ollaan menossa kohti isoa muutosta. Nykyinen A-terminaali, jota Viking Line ja Eckerö Line käyttävät, on tarkoitus korvata kokonaan uudella rakennuksella. Jos suunnitelmat etenevät ilman viivästyksiä, uusi terminaali nousee paikalle tämän vuosikymmenen lopulla ja vanha puretaan sen valmistuttua.

Satama hakee parhaillaan toteuttajaa hankkeelle. Kilpailutus saatetaan avata vielä tämän vuoden aikana. Arkkitehtuuripuoli on jo ratkennut aiemmin: vuonna 2023 järjestetty kilpailu päättyi Molumban suunnitelman valintaan, ja voittajatyö kantaa nimeä Vihur. Tavoitteena on päästä rakentamaan jo ensi vuonna, mikäli kaupunginvaltuusto antaa vihreää valoa. Valmistuminen siintää suunnitelmien mukaan vuonna 2030.

Uusi terminaali sijoitetaan lähemmäs raitiovaunupysäkkejä, hieman nykyisen rakennuksen etupuolelle. Näin matkustajaliikenne voi pyöriä lähes normaalisti koko rakennusvaiheen ajan. Kun uusi rakennus on käytössä, vanha terminaali puretaan pois. Samalla alueen liikennejärjestelyt menevät uusiksi. Terminaalin edestä katoavat bussien ja autojen pysäköintialueet, ja tilalle suunnitellaan aukio, joka on enemmän jalankulkijoille. Autot ohjataan erilliseen pysäköintitaloon, kuten D-terminaalin vieressä on jo tehty.

Kokonaisuus on osa laajempaa satama-alueen kehitystä. Rantavyöhykkeelle on kaavailtu yli 60 hehtaarin mittaista uudistusta, ja useampi asemakaava on jo käsittelyssä kaupungilla. Uuden terminaalin ympärille tulee myös viheralueita, pyöräyhteyksiä ja uusia liikennejärjestelyjä.

Vaikka uutta rakennetaan, kaikkea ei pureta. Terminaalin naapurissa oleva historiallinen sataman hallintorakennus säilytetään ja kunnostetaan. Vanha kalkkikivirakennus on selvinnyt sodistakin, joten sitä ei aiota hävittää.

Suunnittelua on tehty yhdessä laivayhtiöiden kanssa. Tarkoitus ei ole rakentaa ostoskeskusta, vaan paikka, jossa liikkuminen sujuu nopeasti. Palveluja toki tulee: kahviloita, ravintoloita ja kauppoja, mutta painopiste on matkustajavirran sujuvuudessa.

Hankkeen hinnaksi arvioidaan noin 30 miljoonaa euroa itse terminaalin osalta. Sen päälle tulevat ympäröivän alueen kulut, kuten viheralueet ja liikennejärjestelyt. Satama aikoo rahoittaa projektin pääosin omasta kassastaan, mutta myös EU-tuen mahdollisuutta tarkastellaan.

Yhteydet satamaan ovat parantuneet viime vuosina. A-terminaalin ohi kulkeva raitiovaunulinja on noussut suosituksi, ja jo tänä kesänä ratikalla pääsee satamasta suoraan lentokentälle. Tulevaisuudessa yhteys ulottuu myös Rail Baltican Ülemisten asemalle.

Kun terminaali on valmis, alueen kehittäminen jatkuu. Sataman omistamille maille on suunnitteilla asuntoja, toimistoja, hotelli ja mahdollisesti kulttuuritiloja. Satama ei itse rakennuta, vaan vuokraa tontteja pitkäaikaisilla sopimuksilla sijoittajille.

Matkustajamäärät ovat kasvussa, joskin maltillisesti. Viime vuonna sataman kautta kulki 8,3 miljoonaa matkustajaa. Tavoitteena on päästä takaisin aikaan ennen pandemiaa, jolloin Helsingin ja Tallinnan väliä kulki vuosittain noin 10 miljoonaa matkustajaa.

Tallinnassa suunnitteilla uusi kylpylä- ja saunakeskus entiselle teollisuusalueelle

Tallinnan Telliskiven alueelle, joka on Baltian tunnetuimpia esimerkkejä jälkiteollisesta kaupunkikehittämistä, on suunnitteilla uusi julkinen kylpylä- ja saunakeskus. Keskus on tulossa rakenteilla olevaan M-rakennukseen, ja sen on tarkoitus olla avoinna ympäri vuoden. 

Kehityskohde heijastaa laajempaa kaupunkikehittämisen trendiä, joka on kiihtymässä Baltian kaupungeissa. Historialliset teollisuusalueet muuttuvat yhä useammin monikäyttöisiksi alueiksi, joilla työ, kulttuuri, palvelut ja vapaa-aika elävät rinnakkain. Telliskivi on selkeimpiä esimerkkejä tästä lähestymistavasta, jossa teollinen perintö säilytetään ja samalla otetaan käyttöön uusia toimintoja, jotka tukevat kaupunkilaisten arkea. 

Muutaman minuutin kävelymatkan päässä kohteesta sijaitsee Telliskivi Loomelinnak, jossa on taidegallerioita, pikkukauppoja, kahviloita, tapahtumapaikkoja ja ulkoilmataidetta. Uusi kylpyläkeskus on suunniteltu alueen jatkuvan kehityksen seuraavaksi vaiheeksi. 

Kylpylä- ja saunakeskus on suunniteltu noin 2 000 neliömetrin kokoiseksi. Se rakennetaan saneerattuun teollisuusrakennukseen, jonka historialliset kalkkikiviseinät säilytetään. Konseptiin kuuluu kymmenisen erilaista saunaelämystä; uima-allasosasto, jossa on erikokoisia altaita, rentoutumisalueita, hieronta- ja hoitohuoneita; sanarium sekä ympäri vuoden avoinna oleva kattoterassi. 

”Kylpylää alkaa pyörittää Telliskivi TLN. Ideana on luoda helposti saavutettava kaupunkilomakohde erilaisille rutiineille – työpäivän jälkeen, päivällä tai viikonloppuisin”, kertoo Telliskivi TLN:n johtaja Katrina Šokman. 

Rakennuttajien mukaan kylpylä on suunniteltu osaksi alueen laajempaa ekosysteemiä eikä erilliseksi kohteeksi. Sen tarkoituksena on täydentää Telliskiven nykyistä kulttuuri-, ravintola- ja viihdeinfrastruktuuria sekä vahvistaa alueen koko päivän urbaania tarjontaa. 

M-rakennuksen saneeraus on aikataulutettu alkamaan tämän vuoden keväällä tai kesällä. Laajennuksen myötä Telliskivi TLN:ään on tulossa noin 20 000 neliömetriä lisää liiketiloja. Noin kaksi kolmasosaa tiloista on suunniteltu A-luokan toimistotiloiksi, loput varataan kulttuuri-, vähittäiskauppa-, viihde-, urheilu- ja hyvinvointikäyttöön. Suunnitelmiin kuuluu myös uusia maisemoituja julkisia alueita, jotka ovat alueen jalankulkijoille priorisoidun pääkadun jatkona. Pysäköintihalliin on tulossa 350 autopaikkaa ja ulkoalueelle lisää 60 paikkaa. Rakennushankkeen valmistuminen on suunniteltu alkuvuodelle 2028.